Nokka edellä kyrilliseen suohon

"It will be easy with this map"

Melkein pari vuotta tuli matkasta ympäri maailmaa juteltua, puhuttua ja tietenkin unelmoitua. Alunperinkin tarkoitus oli lähteä vailla sen suurempaa suunnitelmaa ja katsoa mihin rahkeet riittää, vaikka olinhan tietenkin
lukenut ja katsonut kiinnostavia kohteita ja kuvia vaikka kuinka kauan. Lopussa kuitenkin pari päivää ennen lähtöä tuli mieleen, että ehkä sitä nyt olisi voinut tehdä edes vähän taustatyötä, jos nyt edes Moskovasta.

Kremlin muuria

Red Square

Leninin Mausoleumi

Tolstoi -juna starttasi Lahden Rautatieasemalta illansuussa 22.10 ja heti törmättiin kielimuuriin vaununhoitajan osatessa vain muutaman sanan suomea tai englantia. Matkasta kuitenkin selvittiin ja rajamuodollisuudetkin meni nopeasti ja 13 tunnin kuluttua oltiinkin jo Moskovan Lenigradsky-asemalla. Aseman vilinässä helpotukseksi huomasin, että täällähän on onneksi länkkärien kielelläkin kirjoitettuja kylttejä ja ajattelin, että tämähän tulee olemaan helppoa - ainakin hetken. Suoraan juna-aseman edessä olevaan metroon sentään löysin itsekseni, mutta portaat alas käveltyeni tajusin, että jokaikinen kyltti tai osoite on kirjoitettu kyrillisillä kirjaimilla eikä itsellä ole minkäänlaista hajua miltä oma asema edes näyttää kyrillisenä versiona. Tilanteen kuitenkin pelasti kaunis Tatjana, joka kädestä pitäen opasti läpi metrosokkeloiden välillä lontooksi äännellen, mutta suurimmaksi osaksi villisti käsillä elehtien. Aika meni kuin siivillä mielenkiintoisten keskusteluyritysten lomassa ja kun lopulta ylös tunneleistä pääsin oli aikaa mennyt rapiat puolitoista tuntia. Moskovassa noin yleensäkin apua tuntui saavan paljon helpommin naisilta kuin miehiltä, liekö syynä sitten charmi vai lumoava komeus, ken tietää.
Lopulta heiman yli neljän tunnin etsimisen jälkeen pääsin asettumaan aloilleni ja nukkumaan yön uni velat pois, matka alkoikin kevyillä viiden tunnin päikkäreillä.

State Historical Museum

Ensimmäisenä päivänä ei paljoa kerinnyt päikkäreiden takia tutustumaan Moskovaan, mutta kyllä siinä illan suussa tuli kierreltyä vähän Kremlin ympäristöä ja Punaisen Torinkin läpi pääsin kävelemään. Ensimmäisen hostellin väki oli aikas omalaatuista ja heiltä hirveemmin muita vinkkejä tullut kuin että: "Go find it by yourself". Eka päivä olikin vaisu ja huonekavereinakin oli 60-vuotias mummo ja nuori liian asiallinen venäläispoika, joiden kielivaihtoehdot olivat rajoittuneet venäjään, joten päätin viettää illankin sit ihan rennosti loikoillen!

Cathedral of Christ the Saviour

University of Moscow

Seuraavat päivät menikin jo vähän sujuvammin, kun sain hommattua liput Irkutskiin lähtevään junaan ja majapaikkakin vaihtua siinä samalla paljon mukavampaan ja opastavaisempaan Chicago Hostelliin. Majapaikan työntekijöiden ohjeiden avulla olikin mielekkäämpi lähteä seikkailemaan metroihin ja vähän kauemmas keskustasta paikkoihin, joita he itse suosittelivat niiden "normaalien" museoiden ym. sijaan. Kuvia tosin on vielä aika vähän, koska sisäinen turisti ei ole vielä herännyt eloon ja kuvan nappaaminen jokaisessa kadun kulmassa ei tunnu vielä luontevalta.

Moskovan kokoiseksi kaupungiksi visiitti jäikin kyllä aika vaisuksi ja lyhyeksi, koska täällä kyllä riittäisi nähtävää ja pällisteltävää jokaisessa korttelissa. Itselle kolahti aika hyvin yksin seikkailemiset hyvin valaistussa suurkaupungissa, jossa näkemistä riitti. En voi sanoa saaneeni hirveen kattavaa otosta moskovalaisista ihmisistä, mutta pääasiassa apua sai aina kun kysyi ja he kyllä aikamoisella antaumuksella auttoi ja opasti. Suosittelen kyllä vahvasti Moskovaa kaikille kaupunkilomailijoilla, jotka jaksaa nähdä vähän vaivaa!

Nyt ollaan Irkutskissa ja kaupunki näyttää yllättävän kutsuvalta, joten eiköhän täällä tuu vietettyä pari päivää. "Legendaarisesta" Trans-Siperianista päivittelen kunhan kerkiän!

PS. Venäjällä on maailman kauneimmat naiset.